Sanoisin että vähän kiire tuossa tulee, sillä laskujeni mukaan se tarkoittaisi 5,5 miljoonan väkiluvulla 64 ihmistä per sekunti, tai 0,015 sekuntia per ihminen. Joku voi tietysti tässä kohtaa sanoa, että eihän ihan kaikista suomalaisista millään olisi hyppäämään, mutta ei nyt takerruta pikkuseikkoihin.
Jos suurmäen laskennalliseksi pituudeksi heittäisi nyt vaikkapa 130 metriä, ideana siis että edellisen suomalaisen pitäisi olla päässyt kaikella kunnialla alas ennen kuin seuraava lähtee matkaan, muodostuisi keskinopeudeksi 8 666,6 metriä sekunnissa eli aika tarkasti 31 200 kilometriä tunnissa.
Tuo on kyllä melkoista haipakkaa, ja hieman tuntuisi siltä, että suomalaiset pitäisi ampua mäestä jonkinlaisella tykillä, jotta moiseen keskivauhtiin päästään. En ole varma olisiko Spede-lingosta tässä apua.
Vertailun vuoksi, äänen nopeus on Wikipedian mukaan vain 343 metriä sekunnissa eli 1 235 kilometriä tunnissa, ja maailman nopein lentokone Lockheed SR-71 matelee sekin ainoastaan 3 500 kilometriä tunnissa eli suorastaan säälittävällä 3,3 machin nopeudella.
Tässä vaadittu vauhti olisi noin 25 kertaa äänen nopeus eli keskivertosuomalaisen pitäisi laskea juurikin tuolla 25,5 machin nopeudella päästäkseen edellisen alta pois. Siinä ei paljoa aikaa suksien heilutteluun pään yläpuolella mäkimontussa kyllä jää.
Senkin tarkastin, että valon nopeutta tässä ei sentään vielä olla lähestymässä. Se on hyvä sillä muuten tällaisella tempauksella voisi olla kohtalokkaat seuraukset aika-avaruusjatkumolle. Vaikka siis DeLoreanin edellyttämä 88 mailia tunnissa tässä komeasti rikki paukkuukin.
Tietysti oma pohdiskelun aiheensa voisi olla, että olisiko mainittu keskivertosuomalainen enää hengissä hyppynsä jälkeen, mutta ehkä meidän vain pitää olettaa suomalaisten olevan varustettu yli-inhimillisellä fysiikalla tai supervoimilla. Muuten homma menisi turhankin monimutkaiseksi.
Tällöin nimittäin pitäisi alkaa laskeskellä sitä, millaisella vauhdilla hypänneistä suomalaisista alkaa muodostua mäkimonttuun pihvilihaa, tai millaisella kalustolla sitä olisi mahdollisesti rahdattava pois että kisa voi jatkua, taikka jos näin ei tehdä, miten iso vuori sitä olisi vuorokauden kuluttua kasassa.
Nämä laskelmat perustuvat tietysti siihen ajatukseen että menossa on yhdet kisat ja kaikki suomalaiset hyppäävät yhdessä suurmäessä. Minulle kuitenkin huomautettiin, että "suurmäessä" voi tarkoittaa jotain tiettyä K100-K130 -mäkeä, tai sitten kaikkia niitä. Pelkästään Suomessa on useita suurmäkiä. Samoin ehdotettiin, että ihmiset voisivat hyvin lähteä matkaan vaikka sekunnin parin välein.
Mikäli lähtee siitä että mikä tahansa suurmäki käy niin hyppäämisen voisi hyvin hajauttaa. Jos homman ajattelee realistisesti, olisi esimerkiksi tahti hyppy per minuutti ihan kohtuullinen. Viisi ja puoli miljoonaa hyppyä tarkoittaisi siis yhtä monta minuuttia ja koska päivässä on käytettävissä 1440 minuuttia per suurmäki, tekisi tuo 3820 suurmäkeä.
Urakan voisi hajauttaa myös maantieteellisesti, jolloin säästyttäisiin muuten aiheutuvilta melkoisilta liikenneruuhkilta. Suomessa on tällä hetkellä 309 kuntaa eli tuo tekisi keskimäärin 12 suurmäkeä per kunta. Tietysti se kuinka monta suurmäkeä kuntaan tarvitaan riippuisi asukasluvusta, ja ehkä jotkin pienemmät kunnat saattaisivat pystyä tekemään tässä yhteistyötä, mene ja tiedä.
Jos taas pysytään yhdessä suurmäessä ja otetaan tahdiksi vaikkapa sekunti per hyppy, haasteeksi muodostuu suomalaisten määrä. Mikä on hämmentävää ottaen huomioon, että alhaista syntyvyyttä pidetään tällä hetkellä isonakin ongelmana. Hyppy per sekunti kun tarkoittaisi 5 500 000 sekuntia, ja koska päivässä on vain 86 400 sekuntia, menisi urakkaan tuolla tahdilla 63,7 päivää.
Tietysti voisi ajatella, että samalla kun isän tai äidin voisi saada hoidettua parinkin lapsen hypyt, mutta yli kuudenkymmenen suomalaisen hyppääminen yhdellä kertaa jonkinlaisena akrobaattisena muodostelmana kuulostaa turhan haasteelliselta. Etenkin kun noita ryhmiä tosiaan lähtisi matkaan kerran sekunnissa. Mutta olisihan siinä yleisöllä katseltavaa.
En nyt mene valalle näiden laskelmien paikkaansapitävyydestä, sillä viimeksi vastaavia joutui pyörittelemään lukiossa, ja tuosta on jo melkoisesti aikaa, Mutta vaikka pieniä heittoja mukana olisikin, näen tässä mäkiprojektissa kyllä melkoisia logistisia tai vähintään taloudellisia haasteita.
